Heh-heh humor project

heh-heh_detail“heh-heh”

Humor research, events, curating and exhibition /// Hirvitalo, Pispala Contemporary Art Center, Tampere /// 2013

HEH-HEH -exhibition: Liisa Ahola, Rami Airola, Heikki H. Attila, Risto-Pekka Blom, Mira Heija, Tommi Juutilainen, Mirja Kurri, Sony Kåhre, Marianne Laiti, Tiina Lehikoinen, Pauliina Leikas, Jouni Isotalo, Tuulia Luomala, Henriikka Luukinen, Lauri Mäkimurto, Elina Ojanperä, Ulla Pohjola, Jerker Ramberg, Stina Riikonen, Johannes Rojola, Maija Saksman, SA. Salmela, Veera Salmio, Vitsiniekat, XXX Group

Working group: Pauliina Leikas, Elliina Peltoniemi, Omar Truco Kallonen, Stina Riikonen, Päivi Viinikainen


heh-heh_exhibition
Pauliina Leikas: “Omakiva” /// 100 photographs, post-its, marker, frames, text /// 2010-2013

Pauliina Leikas: Omakiva (Own fun)

In the process I went through all the photos I had taken in the 2010es. I chose the once that felt funny, and tried to find the “fun/humor” in them by categorizing them by their qualities. I chose the three funniest ones that I framed and named “a proposal for art piece”.

Omakivassa esitän subjektiivisen näkökulmani hauskuuteen. Tarkoituksenani on itsereflektoinnin kautta löytää yleisiä huumorin mekanismeja, ja miettiä sitä, että mistä kohdasta kuvaa hauskuus on löydettävissä. Katsoja voi peilata kuviin omaa huumorintajuaan. Yllätyin siitä, kuinka paljon Omakivan kuvista paljastuu.

Selasin kymppiluvulla ottamani valokuvat ja poimin niistä sata mielestäni hauskaa kuvaa. Teetin kuvista printit ja aloin analysoida. Eristin löyhän kuva-analyyttisellä kategorisoinnilla yhden tavan hahmottaa hauskuutta, oman näkökulmani kuviin. Katsojalla on oma positionsa ja hauskuuden mekanisminsa, eikä kuvalla ei (onneksi) ole yhtä lukutapaa. Hauskuuden kategoriat menevät ristiin, ja monet kuvat kuuluisivat useampaan kuin yhteen kategoriaan. Joissain taas joku tietty piirre nousee muita tärkeämmäksi. Huumorissa on tietysti myös monia muitakin vivahteita, joita ei voi löytää kuvista.

Aluksi kuvien ei ollut tarkoitus tulla näytille, vaan toimia apuvälineinä. Näyttelyn hahmottuessa kuitenkin tutkiskeluprosessin näyttäminen vaikutti ihan sopivalta, ja yhteen nivovalta. Jätin pois muutaman kuvan, joissa oli huumorin kannalta sama sisältö samoilla elementeillä, ja muutaman sellaisen, jossa esiintyvä ihminen ei halua kuvaansa esille.

Lähtökohtaisesti mielestäni on jo hauskaa, että käytän paljon aikaa yhdistääkseni tieteellisen pompöösin mallin kökösti kevyeen aiheeseen, sen sijaan, että tekisin esimerkiksi jotain muuta tuottavaa.

Kuvat olisi voinut järjestää myös monilla muilla asteikoilla tai kategorioilla. Mielenkiintoista olisi jaotella kuvat esimerkiksi sen mukaan missä “pidetään hauskaa muiden kustannuksella” ja missä hauskuus löytyy jostain muusta. Jotkut kuvista valikoituivat mukaan sen perusteella, että niissä on jonkun muun tekemä virhe – toisaalta jotkut kuvat olivat mielestäni hauskoja silkasta rakkaudesta niissä esiintyviä ihmisiä kohtaan.

Taide ja valokuva tuovat kuviin lisää merkityksen tasoja. Valokuvan ominaisuus ajan ja tietyn hetken tallentajana on ilahduttava. Hauskaa on myös ihminen joka kyseenalaistaa valokuvaajan tarkkailija-aseman tarkkailemalla takaisin. Valokuvat alkavat seinällä rinnastettuina myös saamaan lisää merkityksiä. Useiden kuvien kohdalla hauskasta ja hyvästä tuli synonyymit, ja vaikkapa aiheen, sommittelun tai värin hienouden aiheuttama positiivinen tunne assosioitui hauskaan.

Kolme mielestäni hauskinta kuvaa nostin erikseen ja lasin alle “teosehdotukseksi”. Niistä on löydettävissä absurdiutta ja ehkä sitä “toisille naureskeluakin”, mutta myös kahden toisiinsa sinänsä liittymättömän asian täydellisen yhteensopivuuden tuoma ilo.


Joke karaoke

heh_heh_vitsikaraoke

Flyers/posters I made for the events

heh-heh_funnyhowheh-heh_elokuvanaytosheh-heh_paattis